Aikaisempi tuotanto

2023

Louhi

Vaahterateatteri tuotti kesällä 2023 Lohja 700 juhlavuoden kunniaksi Sammatin Paikkarin torpassa syntyneen suurmiehen, Elias Lönnrotin kokoaman Kalevalan pohjalta Tuula Torasvirran käsikirjoittaman näytelmän LOUHI. Tuotanto oli kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja erityinen, kun se esitettiin  Kalevalan syntysijoilla, Sammatin Sampomäellä. Näytelmän ohjasi  lohjalainen näyttelijä-ohjaaja Riku Kemppinen. Rooleissa oli lohjalaisia eri ikäisiä harrastajanäyttelijöitä. Muut teatterin harrastajat täydensivät osaamisellaan työryhmää, jonka kanssa yhteistyössä loihdittiin vaikuttava äänimaailma, lavastus, puvustus ja maskeeraus.

Näytelmä seuraa Lönnrotin Kalevalan tapahtumia, jotka eletään Louhen, Pohjolan ja naisten näkökulmasta. Tarina on maaginen, sadunomainen ja ajaton, toiminnallinen fantasia, jossa henkilöt ovat kuitenkin inhimillisiä ja samaistuttavia. Tarinan päähenkilö, Louhi, loitsii itsensä tiukan paikan tullen vaikka kotkaksi taivaalle, mutta samalla on lempeä ja rakastava äiti tyttärilleen.

Eletään rautakauden loppuvaihetta, viikinkiajan ja ristiretkiajan taitteessa noin 1000 vuotta sitten, jolloin väkeä on vähän, yhteisöt ovat toisilleen vihamielisiä ja henkimaailma on luonnollinen osa ympäristöä. Pohjola elää pyynnistä, Kalevala viljelystä. Taustalla on Kalevalan lisäksi tutkimustietoa rautakauden Suomesta ja suomalaisesta kansanuskosta. Pohjolan matriarkka Louhi ja hänen väkensä sekä tietysti Kalevalan uroot Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen herätetään rauta-ajalta henkiin Sampomäelle.

Kesällä on luvassa suuri, historiallinen ja eeppinen tarina, joka on omistettu Lohjan suurmiehen, Elias Lönnrotin, muistolle ja Lohja 700 vuosijuhlan kunniaksi. Sampomäellä tullaan näkemään näytelmä, joka herättää Lönnrotin kansalliseeppoksen eläväksi tarinaksi, katsojien aistittavaksi ennenkokemattomalla tavalla. Primitiivinen äänimaailma, tanssi ja loitsut vievät syvälle Louhen aikaan ja taikaan.

Ensi-ilta La 17.6. klo 17

Näytelmästä järjestettiin myös Lohjan 9-luokkalaisille koululaisnäytökset to 17.8.

sekä tunnelmallinen YÖNÄYTÖS pe 25.8. klo 22. 

2022

Gabriel, tule takaisin!

Vaahterateatteri tuotti syksyksi Lohjan Pu-Anttilaan  Mika Waltarin vuonna 1945 kirjoittaman klassikkonäytelmän Gabriel, tule takaisin. Waltarin omin sanoin näytelmä on sydämetön komedia ja sitä se totta tosiaan on.

Vanhoille päivilleen asti yhdessä varttuneet sisarukset Ulriika ja Kristiina Anger ovat hyvätapaisia neiti-ihmisiä. Isosisko Ulriika omistaa paperikaupan ja huolehtii talossa pikkutarkasti niin taloudesta kuin moraalista. Nuorempi sisaruksista, Kristiina, on kiltti ja elänyt aina isosiskonsa varjossa. Talossa asuu ja työskentelee myös orvoksi jäänyt sisarentytär Raili tätiensä kovassa kurissa ja nuhteessa. Nuori kapinallinen pyrkii kuitenkin itsenäistymään ja saamaan muutoksen elämäänsä.

Kun eräänä päivänä hurmaava herrasmies kapteenijohtaja Gabriel Lindström saapuu taloon, pistää hän pyörremyrskyn lailla siskosten päät sekaisin ja vie jalat alta. Gabrielin ilmestyminen naisten elämään antaa jokaiselle heistä mahdollisuuden kokea elämässä uusi alku. Selviytyykö kukaan tässä rakkauden ja rahan nälkätaistelussa voittajaksi?

Mika Waltarin suosituin näytelmä kertoo rakkauden kaipuusta ja sen röyhkeästä hyväksikäyttämisestä. Kun kyse on rakkaudesta, nousee seksuaalisuus keskeiseksi teemaksi sillä: ”ruumis on järkeä väkevämpi.”

Waltarin näytelmätekstistä on tehty muun muassa myös elokuva sekä ooppera. Vaahterateatterille näytelmän ohjasi Riku Kemppinen aitoon 1950-luvun henkeen.

Rooleissa:

Ulriika Anger, Marja Koski

Kristiina Anger, Tuula Kleiman

Raili, Minna Pitkonen

Gabriel Lindström, Mikko Kotiaho

Ensi-ilta  2.11.

Pikku Pietarin piha

Aapelin eli Simo Puupposen vuonna 1958 ilmestyneeseen romaaniin perustuvan näytelmän oli käsikirjoittanut Taisto-Bertil Orsmaa ja sen ohjasi Riku Kemppinen. Näyttelijöinä lukuisa joukko lapsia ja aikuisia, eri-ikäisiä innokkaita harrastajateatterilaisia läheltä ja kaukaa.

Lämminhenkinen ja kaunis tarina pienen suomalaisen kaupungin puutalokorttelin ihmisistä ja yhteiselosta 1920-luvulla. Pihapiirissä, jossa ihmiset jakavat kaikki elämän asiat, ilot kaksinkertaistuvat ja surut puolittuvat. Yhteisöllisyydessä on voimaa.

Yhdessä korttelin taloista asuu Pietari yhdessä isänsä kanssa, kun perheen äiti on kuollut. Pihalla elämää värittävät leikit kavereiden kanssa, aikuisten elämän ihmetteleminen sekä menetyksestä toipuminen jumalan kanssa keskustellen läheisten tukemana.

Tarinan viesti nykyajan ihmiselle on muistutus siitä, ettei kukaan ole yksin ja miten yhteisö on yksilön tukena elämässä. Hyvyyttä voi olla, kun ihmiset yhdessä uskovat siihen ja luovat sen.

Ensi-ilta la 11.6.2022

Muut näytökset ajalla 14.6.-8.7.2022

2021

Tuomari Müller, hieno mies

Vaahterateatteri tuotti kesällä 2021 kantaesityksenä kesäteatterinäytelmän Tuomari Müller hieno mies, jonka käsikirjoitti Eeva Joenpellon Finlandia –palkitun kirjan pohjalta Anna Rimpinen. Tuotanto on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja erityisen siitä tekee sen toteuttaminen Paikkarin Torpan Sampomäellä, kesänä jolloin Eeva Joenpellon syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta!

Näytelmän ohjasi teatterin moniammattilainen Anna Rimpinen. Mukana tuotannossa oli lukuisa joukko eri-ikäisiä innokkaita harrastajateatterilaisia läheltä ja kaukaa. Näytelmä oli näyttävä ja sisältörikas elämys kaikille.

Vaahterateatterin 15­ – vuotisen taipaleen aikana lähtemättömän vaikutuksen lohjalaiseen kulttuurielämään ovat tehneet Eeva Joenpellon Lohja –sarjan näytelmäsovitukset Sampomäelle; Vetää kaikista ovista, Kuin kekäle kädessä sekä Sataa suolaista vettä. Nyt heittäydyttiin yhdessä toteuttamaan todellinen suurtuotanto upean kirjailijan muistoksi ja kunniaksi!

Tuomari Müller, hieno mies on monitahoinen ja monessa aikatasossa liikkuva tarina, joka kertoo tuomari Gösta Müllerin elämäntarinan lapsesta aikuisuuteen. Samalla sen tapahtumat maalaavat elävää ja rikasta kuvaa meille lohjalaisille kovin tutun tuntuisen uusimaalaisen pikkukaupungin väestä ja tapahtumista. Kunnanisien suuret suunnitelmat nielaisevat nekin, jotka eivät mukaan haluaisi ja tuomari Müller joutuu arvojen ristipaineeseen. Katkeruutta Müllerin elämän koettelemuksista kantavat kuitenkin eniten tuomarin lapsuudenystävä, kaupunginpuutarhuri Martti Tulus ja kostoa hautova leski Meeri Müller. Hienon miehen toimiessa mittapuuna muiden vajavaisuudet nousevat kirkkaampina esiin.

Ensi-ilta to 17.6. klo 19 Eeva Joenpellon syntymäpäivänä

Muut näytökset ajalla 19.6.-11.7.2021

2020

Yksinäisen miehen ansa

Vaahterateatteri tuotti 2020 Lohjan Puu-Anttilaan ranskalaisen Robert Thomasin 1960- luvulla kirjoittaman jännitysnäytelmän Yksinäisen miehen ansa, jonka ohjasi Riku Kemppinen.

Ensi-ilta oli 29.2.2020 ja muut näytökset olivat kevään 2020 aikana. Koronapandemian vuoksi näytöskausi kesksytyi ja korvaavia näytöksiä järjestettiin syksyllä 2020.

Näytelmä on tiivistunnelmainen psykologinen jännitysdraama, jossa on myös
komediallisia piirteitä hahmojen luonteiden ja käytöstapojen myötä.

Tarina alkaa siitä kun vasta-avioituneen Daniel Corbanin lemmenloma Ranskan Alpeilla saa oudon käänteen kun tuore vaimo Elisabeth katoaa salaperäisesti. Danielin hermoja koetellaan kun muuan paikallinen pastori palauttaa vaimon, jota Daniel ei tunnista
omakseen. Daniel epäilee, että häntä vastaan on solmittu salaliitto, jonka motiivina on vaimo Elisabethille piakkoin tuleva suuri perintö.

Esitysoikeudet: Nordic Drama Corner

Välinpitävä

Sittenkin kesäteatteria Sammatin Sampomäellä!

Välinpitävä - tarinoita muutoksesta, tunteista ja elämästä. Naurua ja iloa, mutta myös ripaus haikeutta. Ajatuksia elämästä sen muuttuessa ja ajan käydessä erilaiseksi. Suurta riemua yhdessä olemisesta. Välinpitävä tutkiskeli elämäämme ja tunteitamme poikkeusaikana – unohtamatta pilkettä silmäkulmassa ja naurun parantavaa voimaa. Kollaasimaisen teatteri- ja runoesityksen täydensi Joni Pitkosen livemusiikki.

Välinpitävä tuotettiin JOKO-teatterin, Vaahterateatterin ja Lohjan Huoneteatterin yhteistuotantona perinteiselle kesäteatterinäyttämölle Sammatin Sampomäelle. Ohjaaja Anna Rimpisen johdolla koottu esitys ammensi lohjalaisten teatteriharrastajien muodostaman työryhmän omista kokemuksista, joista yleisökin löysi paljon tuttua. 

Tilavaan ulkoilmakatsomoon myytiin poikkeusoloista johtuen rajallinen määrä lippuja. Yleisön, sekä työryhmän turvallisuus huomioitiin kaikissa järjestelyissä. Noin tunnin mittaisessa esityksessä ei ollut väliaikaa, mutta katsojat olivat tervetulleita nauttimaan Sampomäen ja Paikkarin torpan kauniista kulttuuriympäristöstä omien eväiden kera.

Ensi-ilta 18.7.2020 ja muut näytökset ajalla 19.7.-22.7.

2019

Papin perhe

Vaahterateatteri tuotti kesällä 2019 Minna Canthin näytelmän Papin perhe. Tätä suurta yhteiskunnallista vaikuttajaa on juhlittu vuonna 2019 Suomessa ja hänen syntymästään on kulunut tuolloin 175 vuotta. Minna Canth (s. 1844) on ollut merkittävä suomalaisen kirjallisuuden ja teatterin uudistaja. Hän on vahvaäänisenä vaikuttajana ja vähäosaisten puolustajana myös ainut nainen joka on Suomessa saanut oman liputuspäivän.

Minna Canth on ennen muuta realistisen näytelmän mestari. Hänen kestävimmät draamansa Anna Liisa (1895), Papin perhe (1891) ja Työmiehen vaimo (1885) käsittelevät vastuuta ja syyllisyyttä, sukupolvien välistä ristiriitaa ja naisen asemaa. Draaman keinoin Canth taisteli – ja tekstiensä kautta taistelee yhä – köyhyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Näytelmät saavatkin teattereissa jatkuvasti uusia tulkintoja ja myös uusia katsojia.

Vaahterateatteri tuotti Sammatin Sampomäellä kesäteatterinäytelmänä Minna Canthin klassikkoteoksen Papin perhe. Kyseisen näytelmän esittäminen kesäteatterissa on harvinaista. Merkittävän ja erityisen siitä teki myös sen toteuttaminen Paikkarin Torpan Sampomäellä! Näytelmän ohjasi teatteriohjaaja Anna Rimpinen Lohjalta. Tämä oli hänen kuudes perättäinen ohjauksensa Vaahterateatterin kanssa Sampomäellä. Aiempana kolmena kesänä Vaahterateatteri tuotti hänen kanssaan trilogian Eeva Joenpellon Lohja-sarjasta.

Vakaumuksessaan vanhoillisen ja vankkumattoman Pastori Henrik Waltarin roolin näytteli Joni Pitkonen, joka muistetaan lukuisista draaman ja komedian rooleistaan Lohjalla. Naisten itsenäistymispyrkimyksiä edistävän Maijun vaativan roolin tulkitsi lahjakas Mia Hakala ja perheen koossa pitävänä sovittelevana ja rakastavana voimana, äitinä ja vaimona oli Maisa Sinisalo. Isänsä periaatteita kyseenalaistavaa, uusista aatteista kiinnostunutta perheen poikaa Jussia näytteli Juha Koivuporras ja opettajaksi opiskelevaa Hannaa Kerttu Mattila. Muissa rooleissa nähtiin eri-ikäisiä tuttuja, innokkaita harrastajateatterilaisia.

Tässä Heini Tolan dramatisoimassa versiossa saadaan tähän kotimaisen näytelmäkirjallisuuden klassikkoon aivan uusia sävyjä ja Canthin sanomaan uusia ulottuvuuksia niin draaman kuin huumorinkin keinoin.

Ensi-ilta la 15.6.

Muut esitykset ajalla 18.6.-7.7.2019

Eikä yksikään pelastunut

Vaahterateatteri esitti talvella 2019 yhden kaikkien aikojen jännäriklassikoista, Agatha Christien dekkarikirjaan perustuvan näytelmän Eikä yksikään pelastunut.

Kymmenen toisilleen tuntematonta henkilöä ovat saaneet kutsun lomalle Devonin rannikolla sijaitsevalle Kalliosaarelle tuntemattomalta herra Owenilta. Salin seinällä riippuu vanha lastenloru jossa kuvataan kuinka kymmenestä orjapojasta ei yhtään jää jäljelle...

Vaahterateatteri on tarttunut mielenkiintoiseen ja tiivistunnelmaiseen jännitysnäytelmään ja Agatha Christien klassikkodekkari saa arvoisensa esityspaikan Lohjan vanhassa Puu-Anttilassa.

Näytelmän ohjasi Anna Rimpinen

Rooleissa:
Juha Saarinen, Jutta Saarinen, Minna Pitkonen, Markku Oksanen, Reima Nikola, Joni Pitkonen, Jaakko Kivistö, Marja Koski, Seppo Lehtelä ja Mikko Kotiaho

Muu työryhmä:
Aaro Nurmiranta (tekniikka), Heidi Kotakoski ja Risto Silvola (lavastus, puvustus ja markkinointi)

Ensi-ilta oli 2.3.2019.

Muut esitykset pidettiin 3.3.-30.3.2019

2018

Sataa suolaista vettä

Vaahterateatteri tuotti kesällä 2018 kantaesityksenä Eeva Joenpellon kirjoihin perustuvan  näytelmän Sataa suolaista vettä.

Kalkkikaupungin tarina jatkui tuolloin kolmannella ja viimeisellä Lohja-sarjan kantaesityksellä. Vaikka näytelmän nimi on Sataa suolaista vettä, se on dramatisoitu sarjan kahdesta viimeisestä teoksesta. Kysymyksessä on itsenäinen jatko-osa, eli tapahtumiin pääsi hyvin sisälle vaikkei ole edellisiä osia nähnyt.

Hännisten, Julinien ja muiden paikkakuntalaisten tarina jatkui iloisen 20-luvun jälkeen 30-luvun laman merkeissä. Kun aikaisemmissa näytelmissä oli nähty voimakkaita naisia, tällä kertaa nähtiin myös voimakkaita miehiä. Matti Reimaa ei vankila lannista, vaan hän palaa kotiin lompakko täynnä rahaa ja pää täynnä suunnitelmia. Suurtilallinen Albert Julin kohtaa vielä elämän ehtoopuolella  haasteita oman tiensä löytäneen poikansa Laurin ja talonsa tähden. Näiden miesten valinnat vaikuttavat toisiinsa lama-ajan konkurssien ja pakkohuutokauppojen keskellä. Elämän traagisuus sekä itkettää että naurattaa, mutta toivo elää aina jossakin.

Entiseen  tapaan ohjauksesta vastasi kokenut ohjaaja Anna Rimpinen ja dramatisoinnista Jaakko Kivistö. Keskeisten roolien näyttelijät olivat pitkälti samoja kuin edellisinä vuosina, mutta uusissa rooleissa nähtiin lahjakkaita nuoria kykyjä. Näyttelijöitä oli 14, ja vanha Lohjan murre taipui notkeasti syntyperäisten lohjalaisten suissa.

Ensi-ilta la 9.6.2018 klo 17

Muut esitykset olivat 12.6-7.7.2018.

2017

Kuin kekäle kädessä

Vaahterateatteri tuotti kesällä 2017 kantaesityksenä Eeva Joenpellon kirjasta dramatisoidun näytelmän Kuin kekäle kädessä. Lohja sarjan toisen osan dramatisoi Jaakko Kivistö ja sen ohjasi Anna Rimpinen.

Hännisten, Julinien ja muiden paikkakuntalaisten tarina jatkuu elämänmakuisena. Kansalaissodan kurjuudesta on selvitty ja eletään 1920-luvun puolenvälin anteliaampia vuosia.

Inhimillinen tarina syntyy jokaisesta kylällä elävästä ihmisestä ja siitä miten heidän elämänsä valinnat ja teot vaikuttavat toisiinsa. Elämän traagisuus sekä itkettää että naurattaa ja toivo on aina läsnä jossain, joka tuo valoa sitä tarvitseville.

Kuin kekäle kädessä on Eeva Joenpellon (synt. 17.6.1921 Sammatissa, kuoli 28.1.2004 Lohjalla) Lohja-sarjan toinen romaani, joka ilmestyi 1976. Muut osat ovat: Vetää kaikista ovista 1974 (esitettiin viime kesänä Sammatin Sampomäellä), Sataa suolaista vettä 1978 sekä Eteisiin ja kynnyksille 1980. Kirjoissa Eeva Joenpelto kuvaa hyvin elävästi länsiuusmaalaista lähihistoriaa, yhteiskunnassa tapahtuvia käännekohtia, keskiluokkaista työväkeä, naisen arkea ja erilaisia arvomaailmoja ja eriarvoisuutta.Meidän tehtäväksi jää aukaista tarinan sanoma Sammattiin saapuville katsojille.

Ensi-ilta la 10.6.2017

2016

Hiiden-eukon joululahjat, Jouluna 2016

Vaahterateatteri tuotti jälleen jouluksi perinteikkään kokoperheen joulunäytelmän jo kymmenennen kerran, ja esitti kaivosmuseon joulun yhteydessä Pirkko Karpin kirjoittaman koko perheen joulunäytelmän Hiiden-eukon joululahjat.

Näytelmä kertoo Hiiden peikosta ja hänen eukkonsa arjesta. He ovat asuneet 300 vuoden ajan vuoren sisällä tietämättä mitään ulkomaailmasta. Eräänä päivänä aina hakun kanssa raatava Hiiden-eukko saa kosketuksen ulkomaailmaan, kun hän ukon nukkuessa livahtaa oven ulkopuolelle. Mitä kaikkea hän näkee ja kokee . . . ?

Tästä alkaa Hiiden-eukon ja hänen laverilla makailevan ukkonsa elämässä muutosten aika ja mitenkähän Nippe ja Nappe tontut liittyvät tähän tarinaan?

Näytelmän musiikin on tehnyt Joni Pitkonen. Näytelmän henkilöt, Hiiden peikko ( Tuomo Laine ), Hiiden-eukko ( Mervi Kurki, Meri Leppämäki ), Nippe –tonttu ( Mikko Korkea-aho, Essi Koski ) ja Nappe –tonttu ( Satu Koski ). Toteutuksesta vastaa työryhmä.

Esitykset olivat kaivoksen kaivosmuseon Tytyri –salissa ajalla 9.-18.12.2016

Vetää kaikista ovista, Kesä 2016

Vaahterateatteri tuotti kesällä 2016 Eeva Joenpellon kirjasta dramatisoidun näytelmän Vetää kaikista ovista. Näytelmän ohjasi Anna Rimpinen ja sen on dramatisoinut Jaakko Kivistö.

Eletään kansalaissodan jälkeistä aikaa 1919 kun tarinan tapahtumat alkavat ison järven, harjun ja monisatavuotisen kivikirkon kylällä. Paikallinen lähihistoriamme herää henkiin, aikakausi maisemineen ja murteineen sekä sen henkilöt ovat tunnistettavia ja tuttuja. Paikkakunnalle muuttanut kauppias Hänninen vaimoineen ja tyttärineen edustaa valkoisten puolta. Kun taas Hännisen rouvan serkku, punaleski Tilta Grönroos poikansa Vienon kanssa edustaa vastakkaista punaisten puolta. Yhden toive on rakentaa kylän ensimmäinen kivitalo kun taas toisen työväen vallankumous. Kaiken touhun ja hössötyksen keskellä nostaa päätään se arvokkain; ihmisten välinen kiintymys, ystävyys ja rakkaus. Miten vaikeaa onkaan olla ystävä ja rakastaa vastapuolen edustajaa kun ympäröivä yhteisö tai lähimmäinen tai oma mielikään ei aina hyväksy sitä.

Meidän tehtäväksi jää aukaista tarinan sanoma Sammattiin saapuville katsojille.

Vetää kaikista ovista on tunnetun suomalaisen, Finlandiapalkitun kirjailijattaren Eeva Joenpellon (synt. 17.6.1921 Sammatissa, kuoli 28.1.2004 Lohjalla) Lohja-sarjan ensimmäinen romaani, joka ilmestyi 1974.

Ensi-ilta la 11.6.2016

Muut näytökset 14.6.-8.7.2016

Yksiöön en äitee ota, Talvi 2016

Vuoden  2016 talvella Vaahterateatteri esitti Sirkku Peltolan näytelmän Yksiöön en äitee ota. Näytelmän ohjasi Anna Rimpinen ja se esitettiin Lohjan Laurentius-salissa.

Tarina kertoi perheestä, joka on muuttanut maalta Liesuan kunnan keskustan 24 neliön yksiöön.  Perheeseen kuuluu ÄITE, tyttärensä AILI, hänen poikansa KAI ja tyttärensä JAANA sekä äiteen maahanmuuttajaystävä HAMED SAHEL. Nämä ihmiset ovat tutustumisen arvoisia niin kuin me kaikki.

Vanhus, eronnut, työtön, nuori opiskelija ja maahanmuuttaja elävät elämäänsä samassa yhteiskunnassa omine toiveineen ja odotuksineen. Jokainen heistä kulkee tiensä yksin, mutta matkassa heillä on toinen toisensa. Teema yksilön pärjäämisestä yhteiskunnassamme on aina ajankohtainen ja puhutteleva. Vaikka näytelmä etenee komedian siivin on sen kerrosten alla herkkyys ja haavoittuvuus.

Hulvattoman hauskan ja liikuttavan kauniin teatterielämyksen näyttelijöinä viihdytti rooleissaan;

AILI: Minna Hakala

ÄITE: Eila Sarin

KAI: Joni Ikonen

JAANA: Minna Pitkonen

HAMED SAHEL: Zsolt Toth

Ensi-ilta su 31.1. klo 16

Muut esitykset ajalla 5.2.-14.2.2016

2015

Hiiden-eukon joululahjat, Jouluna 2015

Vaahterateatteri tuotti jälleen jouluksi perinteikkään kokoperheen joulunäytelmän jo yhdeksännen kerran.

Vaahterateatteri esitti kaivosmuseon joulun yhteydessä Pirkko Karpin kirjoittaman koko perheen joulunäytelmän Hiiden-eukon joululahjat.

Näytelmä kertoo Hiiden peikosta ja hänen eukkonsa arjesta. He ovat asuneet 300 vuoden ajan vuoren sisällä tietämättä mitään ulkomaailmasta. Eräänä päivänä aina hakun kanssa raatava Hiiden-eukko saa kosketuksen ulkomaailmaan, kun hän ukon nukkuessa livahtaa oven ulkopuolelle. Mitä kaikkea hän näkee ja kokee..?

Tästä alkaa Hiiden-eukon ja hänen laverilla makailevan ukkonsa elämässä muutosten aika ja mitenkähän Nippe ja Nappe tontut liittyvät tähän tarinaan?

Näytelmän musiikin on tehnyt Joni Pitkonen. Näytelmän henkilöt, Hiiden peikko ( Tuomo Laine ), Hiiden-eukko ( Mervi Kurki ), Nippe –tonttu ( Mikko Korkea-aho ) ja Nappe –tonttu ( Satu Koski ). Toteutuksesta vastaa työryhmä.

Esitykset olivat kaivoksen kaivosmuseon Tytyri –salissa ajalla 7.-13.12.2015

Mestaritontun seikkailut, Kesä 2015

Kesällä 2015 Vaahterateatteri esitti perinteikkäässä Sammatin Sampomäen kesäteatterissa Anna Rimpisen ohjaaman kokoperheen klassikon, Mestaritontun seikkailut.

Aili Somersalon kynästä syntyi vuonna 1919 satukirja, joka on satavuotisen historiansa aikana lumonnut lapsia ja aikuisia, sukupolvia toisensa jälkeen. Sitä on luettu lapsille iltalukemisena sekä päiväkodeissa ja kouluissa lukuhetkillä. Siitä on rakennettu draamaa lasten leikeissä, nukketeattereissa ja suurilla näyttämöillä. Mestaritontun seikkailut on näytelmäksi dramatisoinut Tuutikki Tolonen ja Eppu Nuotio.

Vanha Mestaritonttu lähtee Satumaan valtakunnasta etsimään uusia tehtäviä, sellaisia joissa hän voisi olla mielestään  enemmän hyödyksi. Matkallaan hän joutuu arvaamattomiin seikkailuihin pelastaessaan Saraste-prinsessaa,  jonka hurja Julma-kumma on vanginnut morsiamekseen. Myös Päivikki-prinsessa on pulassa merenneitojen valtakunnassa. Jos häntä ei onnistuta pelastamaan loppuvat Satumaasta kaikki sadut…

Mestaritontun seikkailujen lumon onnistuminen edellytti paljon näyttämötoteutukselta. Se antoi haasteita tuotannon eri osa-alueille, mm. näyttelijäntyölle, puvustukselle (Mari Raunio), lavastukselle (Tuomo Laine) ja tekniikalle. Mukana oli myös koreografi Laura Hannus ja hänen tanssiteatterinsa Toestar. Musiikin on sävelsi Joni Pitkonen joka näytteli myös Mestaritontun roolin. Ohjaaja Anna Rimpinen tarttui teatteriharrastajien kanssa satumaiseen haasteeseen ja koko työryhmä oli innolla loihtimassa Sampomäkeä satumaaksi.

Esitykset olivat ajalla 13.6.-3.7.2015

2014

Joulu juurakon alla, Jouluna 2014

Vaahterateatteri uusi edellisen vuoden tuotannon Joulu juurakon alla joka oli kokoperheen nukketeatterinäytelmä. Näytelmää esitettiin perinteisen Sammatin Sampaalan esityksen lisäksi myös Lohjan Menneen ajan markkinoilla

Niskavuoren leipä, Syksy 2014

Vaahterateatteri tuotti Lohjan Laurentius-saliin suuren suuren suosion saaneen Niskavuoren leipä -näytelmän. Suuressa salissa näytelmä esitettiin kolme kertaa.

Niskavuoren leipä, Kesä 2014

Vaahterateatteri tuotti kesällä 2014 kesäteatterinäytelmän Niskavuoren leipä jonka on käsikirjoittanut Hella Wuolijoki. Kyseisen näytelmän esittäminen näyttämöllä saati sitten kesäteattereissa on harvinaista. Merkittävän ja erityisen siitä teki myös sen toteuttaminen Paikkarin Torpan Sampomäellä! Näytelmän ohjasi teatteriohjaaja Anna Rimpinen Lohjalta. Mukana tuotannossa oli lukuisa joukko eri-ikäisiä innokkaita harrastajateatterilaisia läheltä ja kauempaakin.

Näytelmässä eletään Niskavuoren naiset tarinan jälkeistä aikaa. Aarne on muuttanut kotitilaltaan Helsinkiin uuden vaimonsa, Ilonan kanssa. Niskavuorelle jäi hänen entinen vaimonsa Martta ja lapset. Niskavuori on vailla isäntää. Vanha emäntä pitää taloa pystyssä ja toivoo salaa poikansa palaavan takaisin. Monien vaiheiden ja ihmissuhdekoukeroiden kautta Niskavuoren kohtalo selviää ja luvassa onkin katsojalle runsaasti draamaa ja komediaa.

Ohjaaja Anna Rimpinen teki ensimmäisen kesäteatterituotantonsa Vaahterateatterin kanssa. Niskavuoren vanhan emännän, Loviisan roolissa vaativan roolityön teki Eila Sarin. Muissa keskeisissä rooleissa nähtiin Anu Mykrä, Minna Pitkonen, Niko Mikkonen ja Jaakko Kivistö sekä muissa rooleissa parisenkymmentä harrastajanäyttelijää, tuttua ja uudempaa väkeä. Näyttelijät olivat näytelmää valmistaessaan paneutuneet aiheeseen mahdollisimman syvällisesti ja toteutuksessa kiinnitettiin huomiota yksityiskohtaisesti kontekstiin.

Esitykset olivat ajalla

14.6.-4.7.2014

2013

Jouluna 2013

On jouluaatto. Lapset, Mari ja Tero heräävät joulutouhuihinsa omassa kodissaan ja Myyräperhe valmistelee joulujuhlaansa juurakon alla, toisistaan tietämättä, että tämä joulu tulisi olemaan aivan erilainen.

Talossa asuvan hiiren jokavuotinen piparinhakureissu päättyy tänä jouluna sattumalta kohtaamiseen, josta alkaa ennen kokematon seikkailu kahden maailman välillä.

Toinen toisensa huomioiminen ja elämästä yhdessä iloitseminen nousevat tämän lumoavan nukketeatterinäytelmän tärkeimmiksi sanomiksi. Tervetuloa kokemaan joulu juurakon alla!

Vaahterateatteri toteutti perinteisen joulunäytelmän tänä vuonna nukketeatteriesityksenä. Esitys on alusta loppuun teatterin omaa käsialaa eli käsikirjoitus (Minna Pitkonen, Mari Salmenhaara ), nuket, lavasteet, tekniikka (valot ja ääni ), jne.

Vaahterateatteri on toimintansa alusta alkaen esittänyt joulunäytelmänsä Sammatissa periaatteella, että kaikilla lapsilla sekä perheillä on mahdollisuus osallistua eli esityksiin ei ole pääsymaksua. Olemme myös esittäneet näytelmiä muilla paikkakunnilla tilauksesta.

 Hölmöläiset, kesäkuu 2013

Kesän vieton alkajaisiksi touko-kesäkuun vaihteessa on Hölmölän heimo muutti uudestaan ja kesäteatteriuusintana Sammatin Sampomäelle.

Olipa kerran... keväällä 2013

Kesän vieton alkajaisiksi touko-kesäkuun vaihteessa Vaahterateatteri toteutti vuorovaikutteisen kiertävän satuteatterin joka pohjautuu vanhoihin tuttuihin satuihin. Esitykset suuntautuivat Uuden Lohjan vanhoihin kuntakeskuksiin maaseudun kyliin sekä Lohjan museolle. Kohderyhmänä ovat lapset (vauvasta kouluikään). Esityspaikat valittiin sen vuoksi että kyseinen kohderyhmä pääsee harvemmin liikkumaan paikkakunnalta muualle teatteritapahtumiin. Niin teatterimme esityksillään antoi mahdollisuuden nähdä teatteria menemällä katsojien luokse.

2012

Hiiden-Eukon joululahjat, jouluna 2012

Edellisenvuoden joulun aikaan tuotettu Pirkko Karpin vuonna 1951 kirjoittama 4 hengen pienoisnäytelmä esitettiin uusintana.

Kultainen kuntaliitos, syksy 2012

Simo Perämäen kirjoittama ajankohtainen Kultainen kuntaliitos on tarina kuntaliitoksesta jonka kipupisteitä Vaahterateatteri tuotannossaan käsittelee komedian keinoin. 

Hölmöläiset, kesäkuu 2012 

Kesän vieton alkajaisiksi touko-kesäkuun vaihteessa on Hölmölän heimo saanut kamreerilta luvan asettua asumaan elikkäs eloa pitämään Sammatin Sampomäelle, Elias Lönnrotin Paikkarin torpan läheisyyteen. Vaahterateatteri tuottaa tänä kesänä koko perheen kesäteatterinäytelmän Hölmöläiset. Merkittävään kerättyyn kansanperinteeseen pohjautuvan näytelmätekstin on luonut Tuija Töyräs. Koko illan näytelmän ohjaus ja muu tuotanto on syntynyt Vaahterateatterin ryhmätyönä mm. erikseen toteutetuissa Hölmöläistyöpajoissa. 

Hölmöläisten heimo on etsinyt uutta asuinpaikkaa. He löytävät Sampomäen, ja päättävät asettua sinne. Hölmöläiset aloittavat talon rakentamisen, suolan ja naulojen kylvön, suolakalojen istutuksen. Välillä vaihdetaan ukot akkojen töihin, kun ukkojen mielestä akkojen puuhat ovat helpompia. Heimon perintökaappi häviää ja Kipparilta ostettu laivan lapsikaan ei kasva, mutta hölmöläisten tapaan vastoinkäymiset käännetään voitoksi. Näytelmä loppuu heimon perinteiseen suvijuhlaan, jossa hiihdetään heinäpellolla kilpaa, ja pidetään limpunsyöntikilpailu, hyvän harjoittelun jälkeen. 

Hölmöläisillä on pohjattoman positiivinen elämänasenne josta monta hyvää asiaa meillä olisi opittavana. Hölmöläisten viesti tämän ajan ihmiselle: yhdessä tekeminen ja toisten kannustaminen kylvää hyvää oloa ja vaikka mitä sattuisi niin eipä tuo haitanne. Eteenpäin on elävän mieli, eteenpäin. 

2011

Hiiden-Eukon joululahjat, joulu 2011 

Pirkko Karpin vuonna 1951 kirjoittamassa 4 hengen pienoisnäytelmässä 300 vuotta jatkunut arki kokee ison muutoksen. Peikko-Eukko sekä –Ukko ovat tyytyneet pimeään elämäänsä vuoren sisällä eivätkä tiedä ulkomaailmasta. Eräänä päivänä aina hakan kanssa raatava Hiiden-Eukko kuitenkin livahtaa oven ulkopuolelle ja mitä kaikkea hän näkeekään… Siitä alkaakin laverilla makailevan isännän kanssa ihan uudet kuviot. Ja kuinkas siinä sitten käy? 

Louhi, heinäkuu 2011

 
Elias Lönnrotin Kalevala herätetään henkiin Sampomäellä Johanna Torasvirran ohjaamana. Tuula Torasvirta on Kalevalan pohjalta käsikirjoittanut vauhdikkaan näytelmän Sammosta. Tällä kertaa Kalevalaa ei kuitenkaan kuvata perinteisesti. Musiikin täyttämässä näytelmässä myös Pohjolan noitarumpu soi voitokkaana ja mahtavana, kun katsojat pääsevät seuraamaan Sammon tarinaa Pohjolan tuvan asukkaiden silmin.

2010 

Pieni Tulitikkutyttö, jouluina 2010 ja 2009 

Kaikkien rakastaman H.C. Anderssenin sadun pohjalta Tuula Torasvirran käsikirjoittama kokoperheen joulunäytelmä sai jouluna 2009 suuren suosion Vaahterateatterin esittämänä. Näytelmä on iätön ja sen teema koskettaa yleisöä vuodesta toiseen. Vaahterateatterin sovittama näytelmä onkin musiikkia, tanssia ja vahvoja tunteita tulvillaan. 

Ihmisten puheet, heinäkuu 

Veikko Huovisen kirjan pohjalta Arto Seppälän käsikirjoittaman näytelmän kantaesityksessä vieraan miehen saapuminen kyläyhteisöön saa aikaan mitä erilaisimpia ilmiöitä ja reaktioita. Ihmisten ilot ja surut, hyvät ja pahat ihmisten puheet tulevat esiin miehen muutaman päivän vierailun aikana. Näytelmän ohjasi Johanna Torasvirta.

2009 

Pieni Tulitikkutyttö, jouluina 2010 ja 2009 

Kaikkien rakastaman H.C. Anderssenin sadun pohjalta Tuula Torasvirran käsikirjoittama kokoperheen joulunäytelmä sai jouluna 2009 suuren suosion Vaahterateatterin esittämänä. Näytelmä on iätön ja sen teema koskettaa yleisöä vuodesta toiseen. Vaahterateatterin sovittama näytelmä onkin musiikkia, tanssia ja vahvoja tunteita tulvillaan. 

Lärvätsalon 60-luvun levytanssit, elokuu 

Vaahterateatteri toi yhdessä Sammatin nuorisoseuran kanssa 60-luvun takaisin legendaariseen Lärvätsaloon sketsien ja musiikin muodossa. Paras asu palkittiin ja Kari Kuuvan Lärvätsalo go go go saavutti aikaisemman suosionsa uudelleen. 

Siunattu hulluus, heinäkuu 

Aapelin romaaniin perustuva Simo Perämäen dramatisoima näytelmä esitettiin Sammatin sampomäellä heinäkuussa 2009. Syyskuussa jatkuivat esitykset Pusulan Ahjolassa. Vaahterateatteri teki näytelmän yhteistyössä Pusulan maamiesseuran kanssa Mirva Koivukankaan ohjauksella. Näytelmä oli Vaahterateatterin ensimmäinen koko illan näytelmä ammattiohjaajan kanssa. 

Ana ja Vilippus Rummukainen lähtevät kuljettamaan veljeään Elmeriä hullujenhuoneelle.Matkasta tuleekin pitkä ja huumorintakeinen, kun veljekset matkaavat puhuvien hevostensa kanssa paikkakuntien läpi. He kohtaavat jos minkälaista ihmistä. Veljesten älliä siinä sitten mietiskellään kärreillä istuskellessa. Kuka lie hulluin?

2008 

Joulu-ukon saapas, jouluina 2007 ja 2008

Kokoperheen joulunäytelmä esitettiin Sampaalassa marraskuussa v.2008. Aikaisemmin sama esitys nähtiin edellisen vuoden jouluna. 

Anni Swanin sadun pohjalta Minna Pitkosen käsikirjoittama näytelmä on jännitystä ja riemua pullollaan. Sen päähenkilöinä ovat tytöt, jotka lähtevät etsimään kauheaa metsähiittä saadakseen tältä takaisin Joulu-ukon saappaan. Tontut ja metsän eläimet apunaan tytöt seikkailevat öisessä metsässä määränpäänään metsähiiden piilopaikka. Onnistuvatko lapset saamaan Joulu-ukon saappaan metsähiideltä takaisin vai tuleeko joulua enää koskaan?

Amalia, heinäkuu 

Heinjokisäätiön juhlilla esitetty näytelmä kuvasi syntyperältään karjalaisen isoäidin elämää vanhusten palvelukodissa. Näytelmän käsikirjoitti Pirkko Partanen. 

Kolme blondia, kesäkuu 

Sketsinäytelmä tuotettiin ikivihreiden blondivitsien pohjalta, jotka Vaahterateatterin nuorimmat näyttelijät loihtivat eloon. Mitä blondiystävyksille tapahtuukaan ostoskeskuksessa, hotellissa tai jopa omassa kodissaan? Päätyivätpä blondit vielä metsäänkin. 

"Hyi, tääl on ihan hirveest hyttysii!" 

Myötäjäiset, tammi-helmikuu 

Näyttämölle luotiin vilkas 40-luvun tupa, jossa oltiin kiistelemässä myötäjäisasioista.Väinö Pelkosen käsikirjoittama hupinäytelmä Myötäjäiset synnytti tuon ajan saippuaoopperaa, kun Mäkelän talon isäntä on päätänyt jättää tyttärensä ilman myötäjäisiä juuri ennen nuorimpansa häitä. Kuka saa kenet ja kuinka suurella rahalla? 

Tuokiokuvia, helmikuu 

Sammattilaisen runoilijan Irma Särmäharjun runoista koottu lausuntanäytelmä kuvasti 70-luvun tunnelmia. Näytelmä esitettiin Sammatin Kalevalanpäivän juhlassa sekä saman vuoden kesällä Sampojuhlilla. Myös Kaisankallion ja Tupalan palvelutalojen asukkaat saivat nauttia siitä vanhusten viikolla.

2007 

Joulu-ukon saapas, jouluina 2007 ja 2008

Täti Vihreä, täti Ruskea ja Täti Sinipunainen, syyskuu 

Elsa Beskowin sadun pohjalta tehty näytelmä kuljetti yleisöä kolmen ihastuttavan tädin perässä Sammatin seurakuntatalon pihapiirissä. Musiikki ja leikki raikui kun tädit pistivät töpinäksi puiston lasten kanssa. "Voi kauhistus!" huudahtaa täti sinipunainen kun huomaa tohinassa Piki-koiran kadonneen. Sitä etsiessään tuppaa tädeille tapahtumaan kaikenlaista hullua. Miten he onnistuvat löytämään rakkaan koiransa? Kenties naapurin tyttöjen, setä-Sinisen, posetiivarin ja kissan avulla. Vai tarvitaanko siihen jo poliisia? 

Vävyehrokas kyläs, heinäkuu

Sammattilaisista sananparsista koottu lyhytnäytelmä esitettiin Sammatin Maamiesseuran talkooiltamissa sekä Sampojuhlilla. Näytelmää on esitetty tuon kesän jälkeenkin aina silloin tällöin.

Satu Vetehisestä, kesäkuu 

Lapset loiskivat rantavedessä nauraen, mutta mitä tapahtuukaan pinnan alla? Siellä asuu Vetehinen. Hän leikkii nipistämällä lapsia varpaista, musisoi ystävänsä Simpukan kanssa ja katselee salakoiden tanssia. Eräänä päivänä outoja otuksia alkaa ilmaantua kotijärveen Vetehisen ja hänen ystäviensä kiusaksi. Kokoperheen näytelmä muistuttaa meitä kaikkia siitä, kuinka tärkeää on pitää huolta vesistöistämme, jotteivät levä ja epäpuhtaudet turmele niitä. 

Koulun arkea ennen ja nyt, Kalevalan päivänä 

Lyhytnäytelmä kuvasi koulunkäynnin muuttumista 50-luvulta 2000-luvulle tuoden hyvät muistot mieleen niillekin, joiden kouluvuosista on jo aikaa.