Aikaisempi tuotanto

2016

Jouluna 2016

 

Vaahterateatteri tuotti jälleen jouluksi perinteikkään kokoperheen joulunäytelmän jo kymmenennen kerran.

 

TYTYRIN KAIVOSMUSEON JOULU

 

Vaahterateatteri esitti kaivosmuseon joulun yhteydessä Pirkko Karpin kirjoittaman koko perheen joulunäytelmän Hiiden-eukon joululahjat.

Näytelmä kertoo Hiiden peikosta ja hänen eukkonsa arjesta. He ovat asuneet 300 vuoden ajan vuoren sisällä tietämättä mitään ulkomaailmasta. Eräänä päivänä aina hakun kanssa raatava Hiiden-eukko saa kosketuksen ulkomaailmaan, kun hän ukon nukkuessa livahtaa oven ulkopuolelle. Mitä kaikkea hän näkee ja kokee . . . ?

Tästä alkaa Hiiden-eukon ja hänen laverilla makailevan ukkonsa elämässä muutosten aika ja mitenkähän Nippe ja Nappe tontut liittyvät tähän tarinaan?

Näytelmän musiikin on tehnyt Joni Pitkonen. Näytelmän henkilöt, Hiiden peikko ( Tuomo Laine ), Hiiden-eukko ( Mervi Kurki, Meri Leppämäki ), Nippe –tonttu ( Mikko Korkea-aho, Essi Koski ) ja Nappe –tonttu ( Satu Koski ). Toteutuksesta vastaa työryhmä.

Esitykset olivat kaivoksen kaivosmuseon Tytyri –salissa ajalla 9.-18.12.2016

 

Kesä 2016

 

Vaahterateatteri tuotti kesällä 2016 Eeva Joenpellon kirjasta dramatisoidun näytelmän

 

Vetää kaikista ovista

 

Näytelmän ohjasi Anna Rimpinen ja sen on dramatisoinut Jaakko Kivistö.

 

Eletään kansalaissodan jälkeistä aikaa 1919 kun tarinan tapahtumat alkavat ison järven, harjun ja monisatavuotisen kivikirkon kylällä. Paikallinen lähihistoriamme herää henkiin, aikakausi maisemineen ja murteineen sekä sen henkilöt ovat tunnistettavia ja tuttuja. Paikkakunnalle muuttanut kauppias Hänninen vaimoineen ja tyttärineen edustaa valkoisten puolta. Kun taas Hännisen rouvan serkku, punaleski Tilta Grönroos poikansa Vienon kanssa edustaa vastakkaista punaisten puolta. Yhden toive on rakentaa kylän ensimmäinen kivitalo kun taas toisen työväen vallankumous. Kaiken touhun ja hössötyksen keskellä nostaa päätään se arvokkain; ihmisten välinen kiintymys, ystävyys ja rakkaus. Miten vaikeaa onkaan olla ystävä ja rakastaa vastapuolen edustajaa kun ympäröivä yhteisö tai lähimmäinen tai oma mielikään ei aina hyväksy sitä.

Meidän tehtäväksi jää aukaista tarinan sanoma Sammattiin saapuville katsojille.

Vetää kaikista ovista on tunnetun suomalaisen, Finlandiapalkitun kirjailijattaren Eeva Joenpellon (synt. 17.6.1921 Sammatissa, kuoli 28.1.2004 Lohjalla) Lohja-sarjan ensimmäinen romaani, joka ilmestyi 1974.


Ensi-ilta la 11.6.2016

 

Tiedustelut ja lippuvaraukset:

Minna Pitkonen

040 8656140

Vuoden  2016 talvella Vaahterateatteri esitti Sirkku Peltolan näytelmän

 

Yksiöön en äitee ota

 

Näytelmän ohjasi Anna Rimpinen ja se esitettiin Lohjan Laurentius-salissa.

Tarina kertoi perheestä, joka on muuttanut maalta Liesuan kunnan keskustan 24 neliön yksiöön.  Perheeseen kuuluu ÄITE, tyttärensä AILI, hänen poikansa KAI ja tyttärensä JAANA sekä äiteen maahanmuuttajaystävä HAMED SAHEL. Nämä ihmiset ovat tutustumisen arvoisia niin kuin me kaikki.

Vanhus, eronnut, työtön, nuori opiskelija ja maahanmuuttaja elävät elämäänsä samassa yhteiskunnassa omine toiveineen ja odotuksineen. Jokainen heistä kulkee tiensä yksin, mutta matkassa heillä on toinen toisensa. Teema yksilön pärjäämisestä yhteiskunnassamme on aina ajankohtainen ja puhutteleva. Vaikka näytelmä etenee komedian siivin on sen kerrosten alla herkkyys ja haavoittuvuus.

Hulvattoman hauskan ja liikuttavan kauniin teatterielämyksen näyttelijöinä viihdytti rooleissaan;

 

AILI: Minna Hakala

ÄITE: Eila Sarin

KAI: Joni Ikonen

JAANA: Minna Pitkonen

HAMED SAHEL: Zsolt Toth

 

Ensi-ilta su 31.1. klo 16

Muut esitykset ajalla 5.2.-14.2.2016

2015

Jouluna 2015

 

Vaahterateatteri tuotti jälleen jouluksi perinteikkään kokoperheen joulunäytelmän jo yhdeksännen kerran.

 

TYTYRIN KAIVOSMUSEON JOULU

 

Vaahterateatteri esitti kaivosmuseon joulun yhteydessä Pirkko Karpin kirjoittaman koko perheen joulunäytelmän Hiiden-eukon joululahjat.

Näytelmä kertoo Hiiden peikosta ja hänen eukkonsa arjesta. He ovat asuneet 300 vuoden ajan vuoren sisällä tietämättä mitään ulkomaailmasta. Eräänä päivänä aina hakun kanssa raatava Hiiden-eukko saa kosketuksen ulkomaailmaan, kun hän ukon nukkuessa livahtaa oven ulkopuolelle. Mitä kaikkea hän näkee ja kokee . . . ?

Tästä alkaa Hiiden-eukon ja hänen laverilla makailevan ukkonsa elämässä muutosten aika ja mitenkähän Nippe ja Nappe tontut liittyvät tähän tarinaan?

Näytelmän musiikin on tehnyt Joni Pitkonen. Näytelmän henkilöt, Hiiden peikko ( Tuomo Laine ), Hiiden-eukko ( Mervi Kurki ), Nippe –tonttu ( Mikko Korkea-aho ) ja Nappe –tonttu ( Satu Koski ). Toteutuksesta vastaa työryhmä.

Esitykset olivat kaivoksen kaivosmuseon Tytyri –salissa ajalla 7.-13.12.2015

 

Kesä 2015

 

Kesällä 2015 Vaahterateatteri esitti perinteikkäässä Sammatin Sampomäen kesäteatterissa Anna Rimpisen ohjaaman kokoperheen klassikon

 

Mestaritontun seikkailut

 

Aili Somersalon kynästä syntyi vuonna 1919 satukirja, joka on satavuotisen historiansa aikana lumonnut lapsia ja aikuisia, sukupolvia toisensa jälkeen. Sitä on luettu lapsille iltalukemisena sekä päiväkodeissa ja kouluissa lukuhetkillä. Siitä on rakennettu draamaa lasten leikeissä, nukketeattereissa ja suurilla näyttämöillä. Mestaritontun seikkailut on näytelmäksi dramatisoinut Tuutikki Tolonen ja Eppu Nuotio.

Vanha Mestaritonttu lähtee Satumaan valtakunnasta etsimään uusia tehtäviä, sellaisia joissa hän voisi olla mielestään  enemmän hyödyksi. Matkallaan hän joutuu arvaamattomiin seikkailuihin pelastaessaan Saraste-prinsessaa,  jonka hurja Julma-kumma on vanginnut morsiamekseen. Myös Päivikki-prinsessa on pulassa merenneitojen valtakunnassa. Jos häntä ei onnistuta pelastamaan loppuvat Satumaasta kaikki sadut…

Mestaritontun seikkailujen lumon onnistuminen edellytti paljon näyttämötoteutukselta. Se antoi haasteita tuotannon eri osa-alueille, mm. näyttelijäntyölle, puvustukselle (Mari Raunio), lavastukselle (Tuomo Laine) ja tekniikalle. Mukana oli myös koreografi Laura Hannus ja hänen tanssiteatterinsa Toestar. Musiikin on sävelsi Joni Pitkonen joka näytteli myös Mestaritontun roolin. Ohjaaja Anna Rimpinen tarttui teatteriharrastajien kanssa satumaiseen haasteeseen ja koko työryhmä oli innolla loihtimassa Sampomäkeä satumaaksi.

 

Esitykset olivat ajalla 13.6.-3.7.2015

 

2014

Jouluna 2014

Vaahterateatteri uusi edellisen vuoden tuotannon Joulu juurakon alla joka oli kokoperheen nukketeatterinäytelmä. Näytelmää esitettiin perinteisen Sammatin Sampaalan esityksen lisäksi myös Lohjan Menneen ajan markkinoilla

Syksy 2014

 

Vaahterateatteri tuotti Lohjan Laurentius-saliin suuren suuren suosion saaneen Niskavuoren leipä -näytelmän. Suuressa salissa näytelmä esitettiin kolme kertaa.

 

Kesä 2014

 

Vaahterateatteri tuotti kesällä 2014 kesäteatterinäytelmän Niskavuoren leipä jonka on käsikirjoittanut Hella Wuolijoki. Kyseisen näytelmän esittäminen näyttämöllä saati sitten kesäteattereissa on harvinaista. Merkittävän ja erityisen siitä teki myös sen toteuttaminen Paikkarin Torpan Sampomäellä! Näytelmän ohjasi teatteriohjaaja Anna Rimpinen Lohjalta. Mukana tuotannossa oli lukuisa joukko eri-ikäisiä innokkaita harrastajateatterilaisia läheltä ja kauempaakin.

Näytelmässä eletään Niskavuoren naiset tarinan jälkeistä aikaa. Aarne on muuttanut kotitilaltaan Helsinkiin uuden vaimonsa, Ilonan kanssa. Niskavuorelle jäi hänen entinen vaimonsa Martta ja lapset. Niskavuori on vailla isäntää. Vanha emäntä pitää taloa pystyssä ja toivoo salaa poikansa palaavan takaisin. Monien vaiheiden ja ihmissuhdekoukeroiden kautta Niskavuoren kohtalo selviää ja luvassa onkin katsojalle runsaasti draamaa ja komediaa.

Ohjaaja Anna Rimpinen teki ensimmäisen kesäteatterituotantonsa Vaahterateatterin kanssa. Niskavuoren vanhan emännän, Loviisan roolissa vaativan roolityön teki Eila Sarin. Muissa keskeisissä rooleissa nähtiin Anu Mykrä, Minna Pitkonen, Niko Mikkonen ja Jaakko Kivistö sekä muissa rooleissa parisenkymmentä harrastajanäyttelijää, tuttua ja uudempaa väkeä. Näyttelijät olivat näytelmää valmistaessaan paneutuneet aiheeseen mahdollisimman syvällisesti ja toteutuksessa kiinnitettiin huomiota yksityiskohtaisesti kontekstiin.

 

Esitykset olivat ajalla

14.6.-4.7.2014

2013

 

Jouluna 2013

On jouluaatto. Lapset, Mari ja Tero heräävät joulutouhuihinsa omassa kodissaan ja Myyräperhe valmistelee joulujuhlaansa juurakon alla, toisistaan tietämättä, että tämä joulu tulisi olemaan aivan erilainen.

Talossa asuvan hiiren jokavuotinen piparinhakureissu päättyy tänä jouluna sattumalta kohtaamiseen, josta alkaa ennen kokematon seikkailu kahden maailman välillä.

Toinen toisensa huomioiminen ja elämästä yhdessä iloitseminen nousevat tämän lumoavan nukketeatterinäytelmän tärkeimmiksi sanomiksi. Tervetuloa kokemaan joulu juurakon alla!

Vaahterateatteri toteutti perinteisen joulunäytelmän tänä vuonna nukketeatteriesityksenä. Esitys on alusta loppuun teatterin omaa käsialaa eli käsikirjoitus (Minna Pitkonen, Mari Salmenhaara ), nuket, lavasteet, tekniikka (valot ja ääni ), jne.

Vaahterateatteri on toimintansa alusta alkaen esittänyt joulunäytelmänsä Sammatissa periaatteella, että kaikilla lapsilla sekä perheillä on mahdollisuus osallistua eli esityksiin ei ole pääsymaksua. Olemme myös esittäneet näytelmiä muilla paikkakunnilla tilauksesta.

 

Hölmöläiset, kesäkuu 2013


Kesän vieton alkajaisiksi touko-kesäkuun vaihteessa on Hölmölän heimo muutti uudestaan ja kesäteatteriuusintana Sammatin Sampomäelle.

 

Olipa kerran... keväällä 2013

Kesän vieton alkajaisiksi touko-kesäkuun vaihteessa Vaahterateatteri toteutti vuorovaikutteisen kiertävän satuteatterin joka pohjautuu vanhoihin tuttuihin satuihin. Esitykset suuntautuivat Uuden Lohjan vanhoihin kuntakeskuksiin maaseudun kyliin sekä Lohjan museolle. Kohderyhmänä ovat lapset (vauvasta kouluikään). Esityspaikat valittiin sen vuoksi että kyseinen kohderyhmä pääsee harvemmin liikkumaan paikkakunnalta muualle teatteritapahtumiin. Niin teatterimme esityksillään antoi mahdollisuuden nähdä teatteria menemällä katsojien luokse.

 

 

2012

 

Hiiden-Eukon joululahjat, jouluna 2012

Edellisenvuoden joulun aikaan tuotettu Pirkko Karpin vuonna 1951 kirjoittama 4 hengen pienoisnäytelmä esitettiin uusintana.


Kultainen kuntaliitos, syksy 2012


Simo Perämäen kirjoittama ajankohtainen Kultainen kuntaliitos on tarina kuntaliitoksesta jonka kipupisteitä Vaahterateatteri tuotannossaan käsittelee komedian keinoin. 

 


Hölmöläiset, kesäkuu 2012 


Kesän vieton alkajaisiksi touko-kesäkuun vaihteessa on Hölmölän heimo saanut kamreerilta luvan asettua asumaan elikkäs eloa pitämään Sammatin Sampomäelle, Elias Lönnrotin Paikkarin torpan läheisyyteen. Vaahterateatteri tuottaa tänä kesänä koko perheen kesäteatterinäytelmän Hölmöläiset. Merkittävään kerättyyn kansanperinteeseen pohjautuvan näytelmätekstin on luonut Tuija Töyräs. Koko illan näytelmän ohjaus ja muu tuotanto on syntynyt Vaahterateatterin ryhmätyönä mm. erikseen toteutetuissa Hölmöläistyöpajoissa. 

Hölmöläisten heimo on etsinyt uutta asuinpaikkaa. He löytävät Sampomäen, ja päättävät asettua sinne. Hölmöläiset aloittavat talon rakentamisen, suolan ja naulojen kylvön, suolakalojen istutuksen. Välillä vaihdetaan ukot akkojen töihin, kun ukkojen mielestä akkojen puuhat ovat helpompia. Heimon perintökaappi häviää ja Kipparilta ostettu laivan lapsikaan ei kasva, mutta hölmöläisten tapaan vastoinkäymiset käännetään voitoksi. Näytelmä loppuu heimon perinteiseen suvijuhlaan, jossa hiihdetään heinäpellolla kilpaa, ja pidetään limpunsyöntikilpailu, hyvän harjoittelun jälkeen. 

Hölmöläisillä on pohjattoman positiivinen elämänasenne josta monta hyvää asiaa meillä olisi opittavana. Hölmöläisten viesti tämän ajan ihmiselle: yhdessä tekeminen ja toisten kannustaminen kylvää hyvää oloa ja vaikka mitä sattuisi niin eipä tuo haitanne. Eteenpäin on elävän mieli, eteenpäin. 

 

2011

 

Hiiden-Eukon joululahjat, joulu 2011 


Pirkko Karpin vuonna 1951 kirjoittamassa 4 hengen pienoisnäytelmässä 300 vuotta jatkunut arki kokee ison muutoksen. Peikko-Eukko sekä –Ukko ovat tyytyneet pimeään elämäänsä vuoren sisällä eivätkä tiedä ulkomaailmasta. Eräänä päivänä aina hakan kanssa raatava Hiiden-Eukko kuitenkin livahtaa oven ulkopuolelle ja mitä kaikkea hän näkeekään… Siitä alkaakin laverilla makailevan isännän kanssa ihan uudet kuviot. Ja kuinkas siinä sitten käy? 

 

 

Louhi, heinäkuu 2011

 
Elias Lönnrotin Kalevala herätetään henkiin Sampomäellä Johanna Torasvirran ohjaamana. Tuula Torasvirta on Kalevalan pohjalta käsikirjoittanut vauhdikkaan näytelmän Sammosta. Tällä kertaa Kalevalaa ei kuitenkaan kuvata perinteisesti. Musiikin täyttämässä näytelmässä myös Pohjolan noitarumpu soi voitokkaana ja mahtavana, kun katsojat pääsevät seuraamaan Sammon tarinaa Pohjolan tuvan asukkaiden silmin.

 

2010 


Pieni Tulitikkutyttö, jouluina 2010 ja 2009 


Kaikkien rakastaman H.C. Anderssenin sadun pohjalta Tuula Torasvirran käsikirjoittama kokoperheen joulunäytelmä sai jouluna 2009 suuren suosion Vaahterateatterin esittämänä. Näytelmä on iätön ja sen teema koskettaa yleisöä vuodesta toiseen. Vaahterateatterin sovittama näytelmä onkin musiikkia, tanssia ja vahvoja tunteita tulvillaan. 

 

Ihmisten puheet, heinäkuu 


Veikko Huovisen kirjan pohjalta Arto Seppälän käsikirjoittaman näytelmän kantaesityksessä vieraan miehen saapuminen kyläyhteisöön saa aikaan mitä erilaisimpia ilmiöitä ja reaktioita. Ihmisten ilot ja surut, hyvät ja pahat ihmisten puheet tulevat esiin miehen muutaman päivän vierailun aikana. Näytelmän ohjasi Johanna Torasvirta jonka kanssa yhteistyö jatkuu edelleen.

 

2009 


Pieni Tulitikkutyttö, jouluina 2010 ja 2009 

Lärvätsalon 60-luvun levytanssit, elokuu 


Vaahterateatteri toi yhdessä Sammatin nuorisoseuran kanssa 60-luvun takaisin legendaariseen Lärvätsaloon sketsien ja musiikin muodossa. Paras asu palkittiin ja Kari Kuuvan Lärvätsalo go go go saavutti aikaisemman suosionsa uudelleen. 

 

Siunattu hulluus, heinäkuu 


Aapelin romaaniin perustuva Simo Perämäen dramatisoima näytelmä esitettiin Sammatin sampomäellä heinäkuussa 2009. Syyskuussa jatkuivat esitykset Pusulan Ahjolassa. Vaahterateatteri teki näytelmän yhteistyössä Pusulan maamiesseuran kanssa Mirva Koivukankaan ohjauksella. Näytelmä oli Vaahterateatterin ensimmäinen koko illan näytelmä ammattiohjaajan kanssa. 

Ana ja Vilippus Rummukainen lähtevät kuljettamaan veljeään Elmeriä hullujenhuoneelle.Matkasta tuleekin pitkä ja huumorintakeinen, kun veljekset matkaavat puhuvien hevostensa kanssa paikkakuntien läpi. He kohtaavat jos minkälaista ihmistä. Veljesten älliä siinä sitten mietiskellään kärreillä istuskellessa. Kuka lie hulluin?

 

2008 

 

Joulu-ukon saapas, jouluina 2007 ja 2008


Kokoperheen joulunäytelmä esitettiin Sampaalassa marraskuussa v.2008. Aikaisemmin sama esitys nähtiin edellisen vuoden jouluna. 

Anni Swanin sadun pohjalta Minna Pitkosen käsikirjoittama näytelmä on jännitystä ja riemua pullollaan. Sen päähenkilöinä ovat tytöt, jotka lähtevät etsimään kauheaa metsähiittä saadakseen tältä takaisin Joulu-ukon saappaan. Tontut ja metsän eläimet apunaan tytöt seikkailevat öisessä metsässä määränpäänään metsähiiden piilopaikka. Onnistuvatko lapset saamaan Joulu-ukon saappaan metsähiideltä takaisin vai tuleeko joulua enää koskaan?

 

Amalia, heinäkuu 

Heinjokisäätiön juhlilla esitetty näytelmä kuvasi syntyperältään karjalaisen isoäidin elämää vanhusten palvelukodissa. Näytelmän käsikirjoitti Pirkko Partanen. 


Kolme blondia, kesäkuu 


Sketsinäytelmä tuotettiin ikivihreiden blondivitsien pohjalta, jotka Vaahterateatterin nuorimmat näyttelijät loihtivat eloon. Mitä blondiystävyksille tapahtuukaan ostoskeskuksessa, hotellissa tai jopa omassa kodissaan? Päätyivätpä blondit vielä metsäänkin. 

"Hyi, tääl on ihan hirveest hyttysii!" 

 

Myötäjäiset, tammi-helmikuu 


Näyttämölle luotiin vilkas 40-luvun tupa, jossa oltiin kiistelemässä myötäjäisasioista.Väinö Pelkosen käsikirjoittama hupinäytelmä Myötäjäiset synnytti tuon ajan saippuaoopperaa, kun Mäkelän talon isäntä on päätänyt jättää tyttärensä ilman myötäjäisiä juuri ennen nuorimpansa häitä. Kuka saa kenet ja kuinka suurella rahalla? 


Tuokiokuvia, helmikuu 


Sammattilaisen runoilijan Irma Särmäharjun runoista koottu lausuntanäytelmä kuvasti 70-luvun tunnelmia. Näytelmä esitettiin Sammatin Kalevalanpäivän juhlassa sekä saman vuoden kesällä Sampojuhlilla. Myös Kaisankallion ja Tupalan palvelutalojen asukkaat saivat nauttia siitä vanhusten viikolla.

 

2007 

 

 

Joulu-ukon saapas, jouluina 2007 ja 2008

Täti Vihreä, täti Ruskea ja Täti Sinipunainen, syyskuu 


Elsa Beskowin sadun pohjalta tehty näytelmä kuljetti yleisöä kolmen ihastuttavan tädin perässä Sammatin seurakuntatalon pihapiirissä. Musiikki ja leikki raikui kun tädit pistivät töpinäksi puiston lasten kanssa. "Voi kauhistus!" huudahtaa täti sinipunainen kun huomaa tohinassa Piki-koiran kadonneen. Sitä etsiessään tuppaa tädeille tapahtumaan kaikenlaista hullua. Miten he onnistuvat löytämään rakkaan koiransa? Kenties naapurin tyttöjen, setä-Sinisen, posetiivarin ja kissan avulla. Vai tarvitaanko siihen jo poliisia? 

 

 

Vävyehrokas kyläs, heinäkuu


Sammattilaisista sananparsista koottu lyhytnäytelmä esitettiin Sammatin Maamiesseuran talkooiltamissa sekä Sampojuhlilla. Näytelmää on esitetty tuon kesän jälkeenkin aina silloin tällöin.

Satu Vetehisestä, kesäkuu 


Lapset loiskivat rantavedessä nauraen, mutta mitä tapahtuukaan pinnan alla? Siellä asuu Vetehinen. Hän leikkii nipistämällä lapsia varpaista, musisoi ystävänsä Simpukan kanssa ja katselee salakoiden tanssia. Eräänä päivänä outoja otuksia alkaa ilmaantua kotijärveen Vetehisen ja hänen ystäviensä kiusaksi. Kokoperheen näytelmä muistuttaa meitä kaikkia siitä, kuinka tärkeää on pitää huolta vesistöistämme, jotteivät levä ja epäpuhtaudet turmele niitä. 

 


Koulun arkea ennen ja nyt, Kalevalan päivänä 


Lyhytnäytelmä kuvasi koulunkäynnin muuttumista 50-luvulta 2000-luvulle tuoden hyvät muistot mieleen niillekin, joiden kouluvuosista on jo aikaa.